Ensimmäiset kaksi viikkoa on kulunut siitä, kun aloitin uudestaan toden teolla tämän urakan. Vaikea todistaa mitään, kun en ottanut lähtötasokuvia enkä mielelläni esittele vatsaani muutenkaan, mutta tulokset ovat jo hyvällä mallilla näkyvillä. Puhumattakaan siitä, että vedin yli minuutin lankun tuossa ilman kummempia ongelmia.
Vatsalihasten rajat alkavat mukavasti tulla jo esille ja lihaksia jännittäessä näkyy jopa selkeää eroa siihen, kun niitä ei jännitä. Vielä on rasvaa tiellä, mutta siihen panostankin entistä enemmän nyt tästä lähtien.
Mikä ihaninta, reissuunkin on vielä noin kuukausi aikaa, joten hyvältä näyttää! Viikonloppuna on ehkä mahdollisuus vähän hakea väriä rannalta, jos hellepäivät jatkuvat tähän malliin kuin nämä muutama ovat olleet. Se tietenkin kannustaa jatkamaan yhä kovemmin ja kovemmin. Paras motivaattori on kuitenkin se, kun katsoo itseään peilistä ja näkee sen eron lähtötilanteeseen.
Suurin ongelma tällä hetkellä on se, etten malttaisi pitää lepopäiviä, koska haluan vain lisää tuloksia. Täyty muistaa, että lepopäivät ovat yhtä tärkeitä kuin treenipäivät; lihas saa levätä ja kasvaa sitä myöten.
Tuloksista innostuneena ostin niin sanotun tavoite-paidan eli paidan, jota kehtaisin pitää sitten, kun vatsa alkaa olemaan hyvässä, timmissä kunnossa. Kyse on napapaidasta, jotka ovat olleet itselleni suuri vastenmielisyys omalla kohdalla, enkä todellakaan ole pitämässä sitä ennen kuin olen tyytyväinen vatsalihaksiini.
Vähähiilihydraattinen ruokavalio on toteunut yllättävän vähillä ongelmilla. Avopuolison kanssa yhdessä syödessä täytyy miettiä ruokavaihtoehtoja paljon tarkemmin kuin lounasaikoina, kun pääsääntöisesti syön itsekseni kotona. Helpoimmalla ollaan päästy sillä, että esimerkiksi kalan tai lihan lisukkeena mies syö totuttua perunaa, mutta itselläni lisukkeena on sen sijaan raejuustoa. Samoin proteiinijuomat (mm.valion) ja proteiinipatukat ovat olleet jonkinverran käytössä välipalana, jotta ei tulisi naposteltua mitään ''kiellettyä'', pähkinät ovat olleet loistava korvike pikkusuolaselle ja hiukopalana, kun katsoo iltaisin elokuvaa.
Tärkeintä itselle on ollut muistaa ja haluta tehdä treenit joka päivä. Iltatreenit tuntuvat paljon vaivalloisemmalta kuin aamutreenit, koska ruoanlaiton ja muiden touhujen takia ne jäävät usein myöhäiseksi ja vaikuttavat unen saantiin negatiivisesti. Aamutreeneihin itselläni on loistava sääntö: kun herään, otan rasvanpolttajan, jolloin minulla on puolituntia aikaa ennen kuin se alkaa vaikuttaa. Tämän puolituntia käytän aamutoimiin eli aamupalaan ja koiran käyttämiseen kävelyllä. Kotiin palattuani tarkistan päivän treeniohjelman ja aloitan treenaamisen. Treenin jälkeen vedän pienen, kevyen välipalan eli vähän rahkaa, raejuustoa tai proteiinipatukan.Vasta sen jälkeen aloitan päivän muun ohjelman, kuten kaupassa käynnin, koiran kanssa puistoilun, rannalle lähtemisen tai kaupungille lähtemisen. Näin treeni tulee varmasti tehtyä.
Ja uskokaa tai älkää, lihaksien kivusta voi tulla mieluisaa ja hyvä tunne! :)
Tässä pieni kevennys ja tosielämän ongelma, kun treenaa ja koiralla on omaa kivaa sen asian kanssa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti